Siihen vastaa opportunity mapping. Se on product discovery -työn organisointiin ja priorisointiin tarkoitettu mallinnustapa. Opportunity mappingin on kehittänyt Teresa Torres. Siihen voi tutustua hänen kirjassaan Continuous Discovery Practices.
Fasilitoin Agile Coach Camp Finlandissa elokuussa 2022 käytännöllisen johdantosession opportunity mappingiin.
Tässä blogauksessa jaan ekan osuuden johdantosessiosta kirjallisessa muodossa: mitä on opportunity mapping ja miksi sitä kannattaa tehdä.
Tulevassa blogauksessa demonstroin kuinka opportunity map luodaan.
Opportunity mapping on osa tavoitteellista product discoverya
Product discoveryllä tarkoitetaan sitä tuotekehityksen työtä, joka pyrkii kasvattamaan liiketoiminta- ja asiakasymmärrystä parempien tuotekehityspäätösten tekemiseksi.
Tässä kuvassa on neljä product discoveryn pääaktiviteettia ja keskiössä opportunity map.
Pääaktiviteetit ovat:
- Säännölliset asiakashaastattelut,
- valitaan tärkein seuraus (outcome) tavoitteeksi (3-4kk välein),
- kartoitetaan mahdollisuuksia (opportunities) ja
- validoidaan ratkaisuvaihtoehtoja.
Opportunity mappingia voidaan käyttää fokusoimaan ja priorisoimaan asiakashaastattelujen agendaa, jäsentelemään haastattelujen löydöksiä sekä priorisoimaan product discovery- ja tuotekehitystyötä.
Mitä ovat opportunityt
Opportunity mapping keskiössä ovat opportunityt, mahdollisuudet.
Ne ovat asiakkaan kipupisteitä, tarpeita tai toiveita niiden tehtävien tai aktiviteettien suhteen, johon tuote liittyy.
Lean startupissa puhutaan asiakkaan ongelmien identifioimisesta. Opportunity mappingissa sama asia freimataan mahdollisuudeksi palvella asiakasta tuotteella paremmin.
Opportunity mapin rakenne
Opportunity mapit koostuvat yhdestä outcomesta - haluttuna seurauksena kuvatusta tavoitteesta ja siihen liittyvistä opportunityistä - mahdollisuuksista. Opportunityt järjestetään puuksi.
Puumuodossa alimmalla tasolla ovat kaikkein yksityiskohtaisimmat mahdollisuudet. Mitä ylemmäs puurakennetta mennään, sitä yleisluontoisempia mahdollisuudet ovat.
Opportunity mapin tietyn mahdollisuuslehden alle voi myös ideoida ratkaisuvaihtoehtoja tämän mahdollisuuden hyödyntämiseen. Ratkaisuvaihtoehdot ovat tyypillisesti tuotteen ominaisuuksia.
Tämän takia opportunity mappingin tuotoksista käytetään myös nimeä opportunity solution tree (OST).
Esimerkki opportunity mapista
Tässä malliesimerkki opportunity mapista:
Tässä esimerkissä tuotteena on sähköpostisovellus ja valittuna outcome-tavoitteena asiakastyytyväisyyden parantaminen.
Loppusanat
Opportunity mapping on kuvaustapana sukua value proposition canvasille. Siinä missä value proposition mapissa listataan asiakkaan tuskia (customer pains) ja hyötyjä (gains), opportunity mappingissa tehdään puurakennetta mahdollisuuksista, jotka vastaavat näitä tuskia ja hyötyjä.
Siinä missä value proposition canvas pyrkii antamaan kokonaiskuvan, opportunity mappingissa pyritään luomaan puurakenne tietyn outcome-tavoitteen suhteen. Se luo erilaisia mahdollisuuksia tiettyyn osaan syventymiseen sekä kokonaisuuden hallintaan ja priorisointiin.
Jos opportunity mapping ja product discovery -tekemisen kehittäminen kiinnostaa, tutustu Flowan tuotevalmennustarjontaan!
Kiinnostaako kuulla lisää tästä aiheesta?
Tämä kirjoitus jatkaa sarjaa tuoteorganisaation johtamisesta: kuinka luodaan yhteistä ymmärrystä ja isoa kuvaa niin, että itseohjautuvat tuotetiimit voivat edistää tehokkaasti yhteistä visiota.
Lähestyn aihetta niin, että kirjoituksesta hyötyisivät sekä isompien organisaatioiden tuote- ja liiketoimintaihmiset kuin startupeissakin toimivat. Lisäksi mielestäni tämä aihe on tärkeä myös product ownereille sekä agilevalmentajille.
Jos aihe kiinnostaa, tilaa itsellesi päivitykset mailiboksiisi uusista postauksista tähän sarjaan laittamalla osoitteesi alle:
Flowa
Flowa
Flowa